Tuovin ja suvun historiaa
Tuovi Seija Siiri Hänninen syntyi Vihdissä 13.12.1928. Tuovin vanhemmat olivat John Viktor Hänninen ja Siiri Sofia Hänninen (o.s. Sellgrén). Tuovin ainoa sisarus, Olli Hänninen, kaatui sodassa.
Nummelan alakoululaisia lukuvuonna 1936-37. Tuovi Hänninen kuvassa takarivissä kuudes vasemmalta. Lähde: http://jukkajoutsi.com/vihti.html
Tuovi Hänninen työskenteli nuorena Nummelan postissa harjoittelijana ja lähti Lohjan Yhteislyseon Lukioon vuonna 1946. Ylioppilaaksi tultuaan hän opiskeli kansakoulunopettajaksi ja lähti opettajaksi Kuhmoon. Kun Siiri-äiti sairastui 1970-luvun puolivälissä, Tuovi palasi kotiin hoitamaan äitiään. Siiri-äiti menehtyi 1975 ja John-isä 1977. Vanhempiensa poismenon jälkeen Tuovi toimi vielä luokanopettajana Helsingissä, jossa hänellä oli myös asunto. Eläkkeelle jäätyään Tuovi palasi kotitilalleen Saarelaan ja myi Helsingin asunnon.
Hännisen perhe Siiri, Tuovi ja John Hänninen vuonna 1952.
Lähde: http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/nummela/asemantie/saarela.htm
Tuovi Hänninen oli yksi vuonna 1986 perustetun Kaarikeskussäätiön kahdeksasta perustajajäsenestä. Tuovi lahjoitti 50 000 markkaa säätiön alkupääomaksi vaaditusta 150 000 markasta.
Kaarikodin kirjastohuonessa oleva kuva Tuovista.
Tuovi Hänninen vuonna 2009, valokuvaaja: Taru Leino
Tuovi viihtyi omissa oloissaan ja oli luonteeltaan syrjäänvetäytyvä, mutta hänellä oli aina muutamia luottoystäviä. Viimeisinä elinkuukausinaan hän asui Kaarikodissa, mutta sairaalaan joutumisen vuoksi ajanjakso jäi vain muutamien viikkojen mittaiseksi. Hän kuoli 83 vuoden ikäisenä 10.4.2012. Tuovin hautajaisia vietettiin lähimpien sukulaisten ja ystävien kanssa 5.5.2012, siunaus tapahtui Irjan siunauskappelissa ja muistotilaisuus pidettiin Vihdin kirkonkylän seurakuntakeskuksessa. Tuovi on haudattu sukuhautaan Irjalan hautausmaalle Vihtiin.
Saattoväki Tuovi Hännisen hautajaisissa. Valokuvaaja: Taru Leino.
Saarelan ja suvun historiaa
Tuovi Hännisen kotitila, Saarela, on muodostettu Härköilän Hemmilän tilasta 1920-luvun puolivälissä, jolloin Hemmilän isäntä Albert Sellgrén suoritti osituksen kolmen lapsensa kesken. Kantatila Hemmilä jäi Ilmari Sellgrénille, Pajulan tila Jenny (o.s. Sellgrénille) ja Smertsi Merivirralle ja Saarelan tila Siiri (o.s. Sellgrénille) ja John Hänniselle. Saarelan tilan maat ulottuivat Albertinkadun tuntumasta Kalkkimäen suuntaan, rautatien varresta aina Lohjantielle ja Nummelanharjun laelle asti.
Saarelan alue.
Lähde: http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/nummela/asemantie/saarela.htm
Saarelan tilalla oli toiminut aiemmin puutavaraliikkeen konttori, sittemmin Saarela oli Hemmilän kestikievari ja Albert Sellgrénin tekemän osituksen jälkeen Saarela sai kievarioikeudet. Tuovin isä John ajoi itse kievarin hevosajoja ja kyytihevosina toimivat oman tilan hevosten lisäksi Hemmilän hevoset. John Hänninen oli alkuperäiseltä ammatiltaan satulaseppä, joka työskenteli isänsä kanssa. Hän laajensi Saarelan päärakennusta ilmeisesti 1932 ja edelleen 1950. John oli aktiivinen vaikuttaja Vihdissä, hän toimi mm. pitkään kunnanhallituksessa ja sen puheenjohtajanakin 12 vuotta. Lisäksi hän toimi useissa kunnallisissa lautakunnissa, Vihdin Säästöpankin hallituksen varapuheenjohtajana, osuusliike Auran johtokunnan jäsenenä sekä kunnan kiinteistön ja irtaimen tarkastajana. John oli myös perustamassa Nummelan VPK:ta vuonna 1928.
Saarela oli aikanaan tyypillinen maatila, jossa viljeltiin maata ja pidettiin lypsykarjaa, sikoja ja hevosia. Vuonna 1940 Saarelan tilasta lunastettiin kappale harjumetsää Nummelan lentokentän tarpeisiin. 1950-luvulla tilalle hankittiin töitä helpottamaan Zetor-merkkinen traktori. 1969 alkaen 1970-luvun puoliväliin asti tilan maita viljeli Hemmilän isäntä Eero Sellgrén. Vanhempiensa poismenon jälkeen Tuovi Hänninen vuokrasi Saarelan maat Birger Ahlqvistille.
Tuovi Hännisen jäämistöstä löytyi maininta, että jo vuonna 1977 maanmittari oli tulossa lohkomaan myydyt alueet. Tuovi Hänninen omisti runsaasti maa-alueita Nummelan keskustasta, jota hän myi sekä kunnalle että yksityisille. Merkittävä osa Nummelan keskustan alueista on ollut Saarelan maita ja mm. Juhanintien, Lohjantien ja Asemantien varresta on myyty asuinrakennustontteja. Myös esimerkiksi entinen Vihdin Sähkön toimitila, nykyinen Vihdin kunnantalo, on rakennettu Saarelan entisille maille. Tuovi Hänninen toimi myös rakennuttajana 1990-luvun lopulla rakennuttaen Saarelan alueelle paritaloja (As. Oy Saarelankulma). Myyntituloista johtuen Tuovi Hänninen oli useita vuosia Vihdin suurituloisimpia ihmisiä. Tuovin tuolloin hankkima varallisuus on nyt säätiön säädepääomaa.
Erikoinen yksityiskohta on, että Tuovi Hänninen omisti pitkään Albertinkadun katualueen, josta oli määrätty hänen isoisänsä Albert Sellgrénin perunkirjassa. Kunnan kanssa tehdyssä maankäyttösopimuksessa alue luovutettiin kunnalle vasta 1999. Albertinkatu on saanut nimensä Tuovin äidin isän, Albert Sellgrénin mukaan.
Lähteitä:
LuoteisUusimaa-lehti 22.3.2013, 17.12.2013 ja 13.3.2014
Koti-Nummela:
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/nummela/asemantie/saarela.htm (viitattu 23.8.2014)
Suuri Maatilakirja 1965
Irma Sellgrénin haastattelu 8/2014
70-vuotispuhe
Anja Korpela-Aholan 6.1.1999 pitämä puhe 70-vuotta täyttäneellee Tuovi Hänniselle: Tuovi Hännisen 70v puhe
Tuovi Hännisen muistopuhe
Anja Korpela-Aholan puhe Tuovi Hännisen muistotilaisuudessa 5.5.2012: Tuovi Hännisen muistopuhe